Hoitopedagogia
Hoitopedagogia – Sosiaaliterapia
Kehitysvammaistyö antroposofisen
näkemyksen pohjalla
Camphill liike
Hoitopedagogia/sosiaaliterapia on ollut historallisesta lähtökohdastaan osa antroposofista lääketiedettä ja antroposofisen näkemykseen perustuvaa kehitysvammaistyötä ja täältä pohjalta toimii julkisen terveydenhuollon palveluja monissa Euroopan maissa kuten myös Suomessa.
Hoitopedagogialla on Suomessa pitkä historia. Inspiroituneena Sveitsin Arlesheimin Sonnenhofissa ja Jenan Lauensteinissa harjoitetusta hoitopedagogiasta Sanskriitin professori Uno Donner (1872-1958 ja hänen vaimonsa, Ollyssa (1881-1956) perustivat jo 1929 kartanon alueelle hoitokodin (Gustavsberg) “sielunhoitoa” eli erityistä tukea tarvitseville lapsille.
Lue lisää hoitopedagogian historiasta Suomessa
Nykyään Suomessa tältä pohjalta toimii erityiskouluja, työpajoja ja hoitokoteja sekä kolme Camphill yhteisöä, jotka ovat täysin integroituneet yhteiskuntaan.
Hoitopedagogiset päiväkoulut ja toimipaikat Suomessa
Marjatta-koulu
Marjatta-koulu on Helsingissä toimiva yksityinen steiner- ja hoitopedagoginen erityiskoulu.
Se on tarkoitettu kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
Ristola yhteisö
Ristola-yhteisö Helsingissä on erityistä tukea tarvitseville, kehitysvammaisille nuorille tarkoitettu vaihtoehtoinen kasvuympäristö, jossa opetetaan ja harjaannutetaan elämän perustaitoja ja yhteiselämää.
Hoitopedagogiset toimipaikat Euroopassa
Camphill liike ja Suomen Camphill-yhteisöt
Historia
Camphillin perusti itävaltalainen lastenlääkäri Dr Karl König, joka joutui jättämään maansa vuonna 1939 natsi-Saksan poliittisista syistä.
Yhdessä ryhmä nuoria lääkäreitä, taiteilijoita ja hoitajia perusti Skotlantiin Aberdeenin lähellä oleville kukkuloille ensimmäisen Camphill-yhteisön kehitysvammaisille lapsille.
Dr Karl König (1902-1966)
Kuva: Karl König Institute
Ensimmäinen Camphill-yhteisö
Kuva: Karl König Institute
Viimeisten kahdeksankymmenen vuoden aikana kansainvälinen Camphill-liike on kasvanut yli sataan yhteisöön 22 maassa: Afrikka: Botswana, Etelä-Afrikka; Aasia: Intia; Pohjois-Amerikka: Kanada, USA; Eurooppa: Itävalta, Tšekki, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Latvia, Alankomaat, Norja, Puola, Venäjä, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia
Camphillin kolme olennaista tavoitetta
Rudolf Steinerin antroposofian innoittamana Camphillin perustajien visio oli kehittää yhteisöjä, joissa apua tarvitseva asuu yhdessä hoidosta vastaavien kanssa perheympäristössä, jossa keskitytään ensisijaisesti kunkin ”perheenjäsenen” kykyihin eikä puutteisiin.
Pohjois-Amerikan Camphill-yhdistys (The Camphill Association of North America) on kuvanut Camphillin kolme olennaista tavoitetta seuraavasti:
Tunnistaa jokaisen ihmisen kokonaisvaltaisuus
Elämän ja työn perusta Camphillin yhteisöissä on vakaumus, että jokainen ihminen on enemmän kuin hänen fyysinen ja psyykkinen kokonaisuutensa. Ihmisen henkisen olemuksensa ydin on vahingoittumaton ja ehjä. Tässä suhteessa kaikki olemme tasa-arvoisia riippumatta siitä, miltä rajoitteemme tai lahjamme näyttävät.
Pyrkiä kohti ihmisen henkilökohtaista, sisäistä kehitystä
Kaikkia Camphillissä asuvia rohkaistaan aloittamaan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tie itsenäisen ajattelun ja harkintakyvyn vahvistamiseksi. Sisäisen luovuuden kehittäminen hyödyttää kaikkia ympärillä olevia sekä itseämme. Vastuun ottaminen omasta elämästä ja kohtalosta rikastuttaa myös kanssakäyntiä muiden ihmisten kanssa.
Tuoda tasa-arvo, vapaus ja kollegiaalisuus yhteisöihin
Camphill pyrkii toteuttamaan sellaisia keskenään riippumattomia yhteisöjä, jotka perustuvat tasa-arvoon suhteessa heidän ihanteisiinsa sosiaalisessa kanssakäymisessä, vapauteen henkisessä/kulttuurielämässä ja kollegiaalisuuteen taloudellisessa elämässä.
Camphill nykyaikana
Ajat ovat muuttuneet paljon sen jälkeen, kun kynttilä sytytettiin Aberdeenin kukkuloilla. Monissa maissa, myös Suomessa, kehitysvammaisten hoito parani huomattavasti osana sosiaalihuolto-ohjelmia. Nykyaikaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa vammaisilla on sama oikeudellinen asema ja itsemääräämisoikeus kuin kenellä tahansa muullakin henkilöllä yhteiskunnassa. Tämä on otettava huomioon kehitysvammaisten hoidossa heidän kykyjensä mukaisesti.
Terveydenhuollon ammattilaisten ja hoitohenkilökunnan pätevyysvaatimukset ovat nousseet ja niitä säännellään yhä enemmän. Hoitotapahtumat ja näiden dokumentaatio on säännelty ja standardoitu, mikä lisää työkuormaa ja haasteita perheenomaiseen elämäntapaan pyrkivälle yhteisölle.
Siitä huolimatta Camphillin "kolme tavoitetta" ovat edelleen voimassa, ja yhteisöt yrittävät parhaansa mukaan soveltaa niitä aikamme haasteisiin.
Suomen Camphill-yhteisöt
Sylvia-koti (Kuva: Peter Zimmermann)
Suomessa toimii tällä hetkellä kolme Camphill-yhteisöä, Sylvia-koti, Tapolan kyläyhteisö ja Myllylähde yhteisö. Jokaisella yhteisöllä on oma painopiste ja itsenäinen toiminta.
Sylvia-koti Yhdistys hallinnoi ja koordinoi näiden kolme yhteisön toimintaa. Sylvia-koti Säätiö, omistaa ja vuokraa Sylvia-koti yhdistykselle sen tarvitsemat toimitilat ja hallinnoi säätiön omistukseen kuuluvia maita ja metsiä.
Sylvia-koti
Sylvia-koti perustettiin 1956 Jorvakseen Carita Stenbäckin toimesta. Sylvia-kodin nimi palautuu Sylvia Nybergiin, Carita Stenbäckin serkkuun, joka oli sairastunut aivokalvontulehdukseen 4-vuotiaana ja jota sitten Caritan äiti, sairaanhoitaja Ingrid Stenbäck hoiti kotonaan Sylvian 28-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaan asti.
Hyvinkäälle muuttanut Sylvia-koti sai jo 1958 rekisteröidyn yhdistyksen aseman ja tuli myös julkisen taloudellisen tuen piiriin.
Carita Stenbäckin sairastuttua vuonna 1967 Sylvia-kodin johto siirtyi lääkäri Kari Krohnin aloitteesta Kaarina ja Freddy Heimschille, joiden myötä alkoi uusi aikakausi: Sylvia-koti muutti Lahteen vuonna 1970, ja siitä tuli samalla Suomen ensimmäinen Camphill-yhteisö.
Lue lisää hoitopedagogian alusta
Tänä päivänä Sylvia-kodin pääyksikkö Lahden Kyläkadulla tarjoaa asumispalvelua sekä koulu, päivä- ja työtoimintaa erityispalveluja tarvitseville lapsille ja nuorille. Toimintaan kuuluu mm. työ- ja taidepajat, ratsastusta sekä luonnonmukainen puutarhatoiminta.
Lue lisää Sylvia-kodista ja Sylvia-kodin koulusta
Vuonna 2006 perustetun Kaupunkikylän palveluja ovat mm. tehostettu palveluasuminen, tukiasuminen, työtoiminta ja päivätoiminta.
Uusin Sylvia-kodin yksikkö Rautakannas-koti on tarkoitettu lastensuojelun huostaan ottamille erityislapsille ja -nuorille.
Tapolan kyläyhteisö
Kuva: Pekka Krohn
Tapolan kyläyhteisö perustettiin vuonna 1974 Orimattilan Niinikoskelle.
Seitsemässä viihtyisässä taloyhteisössä asuu tällä hetkellä 49 aikuista kyläläistä ja työskentelee noin 40-50 henkilöä. Tapola panostaa yhteisölliseen elämään taloissa, vapaa-ajalla, työssä ja kulttuurielämässä vuodenkierron kristillisiin juhliin, teatteri-, konsertti- ja taide-esityksiin. Yhteiset kokoukset eri asuin- ja työaloilla ovat perusta yhteisille päätöksille ja kehitykselle.
Biodynaaminen maatila
Biodynaaminen maatila oli alusta alkaen yksi tärkeimpiä toimialoja. Tapolaan kuuluu 50 ha peltoa ja 16 ha metsää. Tapolassa viljellään luonnonmukaisesti rehua, vihanneksia ja yrttejä. Tilalla on 20 itäsuomalaista lehmää sekä sikoja ja lampaita. Sekä maatilalla että kutomossa, juustolassa, yrttipajassa, puutarhassa ja kaikissa taloissa on monipuoliset työskentelymahdollisuudet. Kaikilla maatilan tuotteilla on Demeter® sertifiointi.
Kuva: Pekka Krohn
Vuonna 2021 perustettiin Toukola-puoti, jossa myydään Tapolan maatalouden ja työ- ja taidepajojen tuotteita.
Kuva: Pekka Krohn
Kuva: Pekka Krohn
Terapeuttinen taidetoiminta
Maalaus "Linnut" Sirkka-Liisa Kaskinen
(Copyright: SLK)
Tapolassa on mahdollista saada terapeuttista taidetoimintaa, joka sisältää kuvataidemaalausta, piirtämistä ja muovailua sekä eurytmiaa. Terapeuttisen taidetoiminnan tarkoitus on tukea kyläläisten sekä fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tämän lisäksi se antaa kyläläisille mahdollisuuden ilmasta omat tunteet ja ajatukset erityisesti silloin, kun verbaaliset ilmaisukyvyt ovat rajoitettuja. Terapeuttisen taiteellisen toiminnan tarve ja hoitotulokset kartoitetaan moniammatillisessa palaverissa, johon osallistuu antroposofisen taideterapia- ja eurytmia-terapeuttien lisäksi antroposofiseen lääketieteeseen perehtynyt lääkäri, kyseisen kyläläisen asuintalon vastuuhenkilö ja Tapolan sairaanhoitaja. Taideterapeuttisen toiminnan toteutus tapahtuu lääkärin ohjeitten mukaisesti.
Maalaus: "Jumalan kosketus Aadamille"
Pekka Blomqvist (Copyright: PB)
Maalaus: "Talven valo", Raimo Heinäranta (Copyright: RH)
Vanhustyö
Kuva Pekka Krohn
Tapolan hoivatalot Aarnivalkea ja Marjatta on suunniteltu ja varustettu vastaamaan ikääntyvien asukkaiden tarpeisiin. Talojen henkilökunnan ammattitaidot sekä talojen rakenteellinen ja tekninen varustetaso mahdollistavat tasokkaan tuen ja hoidon myös elämänkaaren viimeisessä vaiheessa. Myös saattohoito mahdollistetaan asukkaan sitä toivoessa.
Suomessa toteutuu vuoden 2022 alusta saattohoitokoulutus, joka pohjautuu antroposofiseen ihmiskuvaan. Koulutusta ovat olleet suunnittelemassa ja kokoamassa Raili Hake Ahvenanmaalta ja Tapolan kyläyhteisön taideterapiaryhmä. Osa koulutusta tapahtuu Tapolassa. Koulutus toteutuu Gyllenberg säätiön avustuksella.
Antroposofiseen saattohoitoon kuuluvat oleellisena osana erilaiset ulkoiset hoidot kuten rauhoittavat kylvyt, kääreet ja hieronta. Kosketuksen laadullinen aistiminen vahvistuu. Kosketuksen merkityksestä pelon, rauhattomuuden ja kivun lieventäjänä on jo paljon tutkimusta ja tietoa.
Lue lisää Tapolan kyläyhteisön toiminnasta Tapolan Facebook:ssa
Tapolan toiminasta on ilmestynyt laaja katsaus ”Kodin PELLERVO” lehden 8/2022 numerossa.
Kodin PELLERVO” lehden 8/2022 numero
Myllylähde yhteisö
Kuvat Wikipedia
Vuonna 1989 Hämeenkosken Palomaan kylälle perustettu Myllylähde-yhteisö tarjoaa asukkailleen ympärivuorokautista asumispalvelua sekä ohjattua työtoimintaa.
Myllylähteellä asuu tällä hetkellä 14 erityistä huolenpitoa ja tukea tarvitsevaa aikuista iältään 19-56 vuotta. Asumispalvelukäytössä on kolme erikokoista rakennusta, joiden asukasmäärä vaihtelee 3-7 asukkaan välillä. Sosiaali- ja terveysalalle kouluttautuneita työntekijöitä on tällä hetkellä yhdeksän.
Kulttuuri ja taide ovat keskeisessä asemassa Myllylähteen toiminnassa. Musiikki, maalaus, draama ja eurytmia kuuluvat säännöllisesti järjestettyihin aktiviteetteihin.
Maatalous on keskeisessä asemassa
Kuva Biodynaaminen yhdistys ry
Maatalous on keskeisessä asemassa Myllylähde-yhteisön työtoiminnassa.
Biodynaaminen luomutila luo puitteet merkitykselliseen ekologiseen työhön, jossa asukkaat ja henkilökunta työskentelevät yhdessä maatilalla ja työpajoissa.
Puutarha tuottaa mansikkaa, juureksia, vihanneksia ja yrttejä sesongista riippuen. Peltoala on n. 25 ha ja pelloilla viljellään perunaa ja viljaa. Lisäksi tilalla hoidetaan ja kasvatetaan lihakarjaa. Maatilalla viljellään biodynaamisesti kasvatettuja luomutuotteita. Maatilan tuotteilla on biodynaamisesta viljelystä sertifioiva Demeter®-tunnus, jonka saamiseksi elintarvikkeen tiukkojen Demeter®- kriteerien lisäksi on Suomessa täytettävä myös luomulaadun kriteerit.
Biodynaaminen viljely
Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä geenimanipuloituja kylvösiemeniä ja rehuja.
Lue lisää Biodynaamisesta viljelystä