Satunnaistettu ja mahdollisuuksien mukaan vielä sokkoutettu ja plasebo-kontrolloitu tutkimus (randomised controlled trial = RCT) antaa matemaattisen todennäköisyyden pohjalle rakentuvalle, näyttöön perustuvalle lääketieteelle ("evidence-based medicine") parhaan osoituksen vaikuttavuudesta.

​

On kuitenkin iso joukko käytännöllisiä syitä, miksi usein ei voida tehdä randomisoituja tai kaksoissokkotutkimuksia. Sokkotutkimus ei teknisistä syistä ole mahdollinen kirurgiassa, psykoterapiassa, fysioterapiassa (hieronta, kääreet, hauteet, kylvyt jne.), liike- ja luovissa terapioissa (lääkintävoimistelu, hoitoeurytmia, musiikkiterapia ym.), mutta ei myöskään monien lääkeaineiden kohdalla (esim. eteeriset öljyt, teet, ihonalaiset misteli-injektiot, lääkemaa ja monet muut). Myöskään randomisaatio ei usein ole mahdollista. Rajoittavia tekijöitä ovat lääkäreiden varauksellisuus sellaisia tutkimuksia kohtaan, potilaiden vähäinen komplianssi, vähäiset potilasmäärät, puuttuva infrastruktuuri ja vielä moni muu.

 ”Circular evidence” malli on korvannut lisääntyvässä määrin ”Pyramidi-evidence” mallin epistemologisessa keskustelussa. Circular evidence mallin mukaan näyttöön perustuva tutkimustieto on saavutettavissa muistakin metodeista kuin RCT-tutkimusasetelmasta.